Tapion 100 vuotta

1907
Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustetaan 3.12.1907, kun Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyvät

1909
Tapion ja maanviljelysseurojen ensimmäinen yhteinen taimitarha

1910
Föreningen för Skogskultur perustetaan 15.12.1910 edistämään käytännön metsänhoitotyötä Suomen ruotsinkielisillä alueilla
Tapion taskukirja julkaistaan ensimmäisen kerran

1912
Tapio tekee kahden kunnan alueella Suomen ensimmäisen metsäinventoinnin

1917
Suomi itsenäistyy
Läänin metsälautakunnille annetaan tehtäväksi metsälain valvonta
Metsäntutkimuslaitos perustetaan

1918
Torpparilain ja sitä seuraavien lakien myötä Suomeen syntyy 90 000 uutta maanomistajaa kahdessa vuosikymmenessä

1922
Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi alkaa
Ruotsinkieliset maanviljelysseurat siirtyvät Tapiosta Föreningen för Skogskultur:iin

1928
Keskusmetsäseura Tapio tulee suomenkielisten ja Centralskogssällskapet för Skogskultur ruotsinkielisten metsänhoitolautakuntien keskuselimeksi
Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki vahvistetaan
Metsänhoitolautakunnat vastaavat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä
Metsänparannuslain myötä valtion varoja myönnetään soiden kuivatukseen ja muiden vähätuottoisten metsäalojen parantamiseen

1930
Tapiossa perustetaan metsänparannusosasto, metsänparannuspiirejä ensialkuun kuusi
Skogsbruket-lehti perustetaan
Metsänhoitoyhdistykset alkavat saada valtion tukea ja niiden merkitys kasvaa

1932
Tapio-lehden (1906–1931) seuraajaksi Metsälehti

1939
Talvisota ja sen jälkeen pika-asutuslaki (1940), pula-aika, säännöstely, alueluovutukset, maanhankintalaki (1945) ja jälleenrakentaminen heijastuvat pitkään yksityismetsätalouden toimintaan

1942
Maataloustuottajain keskusliiton metsävaltuuskunta perustetaan metsänhoitoyhdistysten keskuselimeksi ja yksityismetsänomistajien edunvalvojaksi

1948
Harsintajulkilausumassa tuomitaan jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä

1949
Metsänparannuslakiin sisällytetään metsäteiden rakentaminen

1950
Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä, tapahtumassa puoli miljoona osanottajaa
Metsänhoitoyhdistyslain myötä jokaiseen kuntaan tulee metsänhoitoyhdistys ja metsänhoitomaksut otetaan käytäntöön

1957
Siemen-Tapio perustetaan eduskunnan tekemällä päätöksellä

1963
Laki metsänviljelyn edistämisestä
Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä

1964
MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle

1967
Yksityismetsälakia uudistetaan

1968
Keskusmetsäseurat metsänparannuspiireineen Keskusmetsälautakunniksi
Uusi metsänparannuslaki
Metsänhoitolautakunnat muuttuvat piirimetsälautakunniksi

1978
Kansallispuisto-ohjelma ja sitä seuraavat suojeluohjelmat, mietinnöt ja lait nostavat ympäristöasiat entistä tärkeämmälle sijalle metsätaloudessa

1980
Tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittiin ensimmäistä kertaa yli 500 000 ha vuodessa

1982
Kustannusosakeyhtiö Metsälehti perustetaan

1985
Metsä 2000 -ohjelmalla tehostetaan teollisuuden raakapuun saantia

1987
Piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyvät metsälautakunniksi

1989
Taimi-Tapio Oy perustetaan

1991
Keskusmetsälautakunnat muuttuvat metsäkeskuksiksi

1992
Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan

1993
Metsäverolainsäädännön uudistuksessa aletaan siirtyä puun myyntitulojen verotukseen

1994
Tapiossa laaditaan ”Luonnonläheinen metsänhoito” -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito

1995
Suomi liittyy EU:hun

1996
Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät kaksikieliseksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka sen jälkeen toimii asiantuntija- ja kehittämisorganisaationa eikä Tapiolla ole julkiseen valtaan liittyviä tehtäviä
Metsäkeskukset siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ja vastaavat alueellaan metsälakien valvonnasta ja metsätalouden edistämisestä, metsänomistajien palveluista ja alueellisista metsäohjelmista
Helsingin metsälautakunta ja Pohjanmaan metsälautakunta yhdistyvät muodostaen ruotsinkieliset alueet kattavan Rannikon metsäkeskuksen

1997
Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

1998
Kansallinen metsäohjelma 2010 valmistuu tavoitteena turvata metsissä talouden rinnalla monimuotoisuus ja virkistysmahdollisuudet
Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan, metsänhoitoyhdistysten yhdistyminen jatkuu

1999
FFCS-sertifiointi käynnistyy Suomessa

2006
Tapion päätehtävänä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi
Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten teema on ”Monta tietä hyvään metsään”. Suositukset tarjoavat metsänomistajille uusia vaihtoehtoja metsätalouden erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi

2007
Itsenäinen Suomi 90 vuotta
Tapio 100 vuotta