Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus metsänhoitosuosituksiin

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus otetaan mukaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Tarkoituksena on tarjota metsänomistajille tutkittua tietoa siitä, millaisiin olosuhteisiin eri-ikäisrakenteinen metsänhoito parhaiten sopii ja millaisia metsänhoitomenetelmiä se vaatii. Suositukset laaditaan perinteiseen tapaan laajassa yhteistyössä metsä- ja ympäristötoimijoiden kanssa ja niiden odotetaan valmistuvan 2014. Tapio esittelee muun muassa metsänhoitosuosituksiaan Helsingin Metsämessuilla 11. - 13. marraskuuta.

Vaatimukset eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon sallimisesta ovat kasvaneet viime vuosina. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa runsas neljäsosa metsänomistajista ilmoitti olevansa halukas kokeilemaan metsässään eri-ikäiskasvatusta, jos metsälaki olisi nykyistä sallivampi. Lisäksi yli puolet metsänomistajista on kiinnostuneita perehtymään menetelmään ja kokeilemaan sitä.

- Suositusten päivittämisen laajuus on sidoksissa parhaillaan käynnissä olevaan metsälain tarkistamiseen. Mikäli laki ei muutu tältä osin sallivampaan suuntaan, rajataan eri-ikäiskasvatuksen suositukset vain erityishakkuisiin. Emme odota tästä uutta metsänhoidon valtamenetelmää, mutta haluamme palvella metsänomistajia tarjoamalla mahdollisimman kattavat, nykytietoon pohjautuvat suositukset, korostaa suositusprosessista Tapiossa vastaava Johnny Sved.

Eri-ikäiskasvatuksen edut ja haitat selvitettävä

Aiemmin eri-ikäiskasvatus tunnettiin harsinta- ja poimintahakkuun nimellä ja sen käytöstä on saatu varsin ristiriitaisia tuloksia. Useasti metsät uudistettiin tällä mallilla nykyisen metsälain vastaisesti vajaatuottoisiksi eli metsään ei jäänyt tarpeeksi biomassaa kannattavaan metsätalouteen.

- Eri-ikäisrakenteisessa metsässä samassa metsikössä on eri kokoisia ja -ikäisiä puita. Hakkuissa poimitaan eri kokoluokan puita, eniten kaadetaan suurimpia ja heikkokuntoisia pienempiä puita. Menetelmän tarkoituksena on säilyttää metsä jatkuvasti peitteellisenä ja käyttää hyödyksi metsien luontaista taimettumista, kertoo Sved.

- Tutkimusten mukaan menetelmä ei sovi kaikkiin metsätyyppeihin ja korjuu tulee perinteistä uudistushakkuuta kalliimmaksi. Suomessa yleisesti käytössä olevassa uudistushakkuussa jäljitellään luonnonmukaista metsätuhoa ja siinä alueen puista poistetaan kerralla valtaosa. Uudistushakkuun jälkeen metsänomistajan on pidettävä huoli siitä, että alueelle kasvaa uusi puusukupolvi.

Suositusten rakenne uudistuu

Myös Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten rakenne uudistuu. Suositusten yleisosaa täydennetään eri painotuksilla tehdyillä erityissuosituksilla. Näin voidaan helpommin löytää ne keinot, jotka sopivat parhaiten metsänomistajien eri tavoitteisiin. Suositukset on perinteisesti päivitetty laajassa yhteistyössä metsä- ja ympäristötoimijoiden kanssa. Metsänhoitosuositukset on hyvä ja toimiva tapa jalkauttaa uutta tietoa käytäntöön. Suositukset löytyvät niin sähköisenä kuin painettunakin versiona.

- Metsänomistajakunta muuttuu koko ajan, uusia metsänomistajia tulee ja nykyiset ottavat vaikutteita yhteiskunnassa vallitsevista trendeistä. Neuvonnassa kohdataan entistä kriittisempiä metsänomistajia, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja haluavat hyvät perustelut esitettyihin toimenpiteisiin. Metsänomistajien tavoitteet eriytyvät, eikä yksi malli voi palvella kaikkia tavoitteita. Metsälaki tietysti asettaa kuitenkin sen perustan, jonka pohjalta suosituksia muokataan, muistuttaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen.

Suosituksilla edistetään metsien kestävää käyttöä

Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset edistävät metsien kestävää käyttöä ja monipuolista hyödyntämistä. Suositusten voi arvioida tuottavan yhteiskunnalle vuosittain noin 140 miljoonaa euroa yksin verotuloina.

- Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi havaittuihin käytäntöihin. Saamme jatkuvasti uutta tietoa, jota voidaan tuoda käytäntöön suositusten kautta. Myös tekniikka kehittyy ja luo uusia edellytyksiä metsänhoidolle. Suosituksissa otetaan huomioon myös kansainväliset sitoumukset, jotka Suomi on tehnyt. Puuta tarvitaan jatkossa yhä enemmän, joten tehokkaan puuntuotannon tarpeet on myös pidettävä mielessä, muistuttaa Sved.

Lisätietoja:
Johtaja Ritva Toivonen, puh. 020 772 9010
Ruotsinkielisen yksikön päällikkö Johnny Sved, puh. 020 772 9205

Lehdistötiedotteet:

Tilaa RSS-syöte