Energiapuun korjuun laajeneminen lisää luonnonhoidon haasteita - suosituksia noudatetaan kuitenkin hyvin

Energiapuuta korjataan jo lähes joka kolmannelta avohakkuualalta. Latvusmassan ja kantojen korjuu nostaa tuntuvasti metsästä korjattavan biomassan sekä korjuuketjuun kuuluvien koneiden ja työntekijöiden määrää. Kestävän energiapuun korjuun suosituksia noudatetaan korjuumäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta 96 -prosenttisesti.

Energiapuun korjuun työlajeista erityisesti kantojen korjuu lisää luonnonhoidollisia haasteita varsinkin lahopuuston turvaamisessa ja vesiensuojelussa. Latvusmassan korjuussa haasteena on muun muassa riittävän latvusmassan jättäminen korjuukohteille ravinnetalouden turvaamiseksi ja urapainumien ehkäisemiseksi.

- Korjuusuosituksia on noudatettu lähes sataprosenttisesti, mikä on hienoa. Mainittavia puutteita oli vain neljällä prosentilla arvioiduista kohteista. Energiapuun korjuun yleisemmät virheet ovat korjuukohteille jätetyn biomassan liian alhainen määrä ja laatu sekä kannonnoston rajaukset ja työn jälki, kuvaa tilannetta luonnonhoidon seurannan asiantuntija Martti Kuusinen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

- Seurantatulosten perusteella on mahdollista arvioida uudistusalojen energiapuunkorjuun korjuupinta-aloja aluetasolla. Kasvu on ollut huimaa erityisesti kantojen korjuussa. Kantojen nostokohteiden osuus avohakkuualoista on noussut valtakunnallisesti neljässä vuodessa neljästä prosentista 11 prosenttiin eli lähes kolminkertaistunut. Latvusmassan korjuuintensiteetti on noussut vastaavasti 20 prosentista 29 prosenttiin.

Seuranta osoittaa koulutus- ja kehitystarpeet

Metsäkeskukset ja Tapio seuraavat vuosittain talousmetsien luonnonhoidon laatua yksityismetsien ja metsäteollisuuden metsien uudistushakkuualoilla. Maastotarkastuksissa arvioidaan muun muassa luontokohteiden ominaisuuksien turvaamista sekä säästöpuuston valintaa. Esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunta käyttää tuloksia työn laadun seurantaan ja kehittämiseen kaikilla organisaatiotasoillaan.

- Kiinnostusta tuloksiin on niin johdolla kuin hankintapiireilläkin. Tarvittavia toimenpiteitä mietitään muun muassa ympäristöohjelmaa laadittaessa. Esimerkiksi viime vuonna oli tarvetta järjestää sisäistä kertauskoulutusta pienvesien lähiympäristöistä ja säästöpuista. Kannustamme yrittäjiemme palveluksessa työskenteleviä metsäkoneenkuljettajia osallistumaan myös luonnonhoitokortin suorittamiseen valmentaville kursseille. Niille osallistui viime vuonna noin 130 henkilöä, kertoo ympäristöpäällikkö Armi Purhonen Metsäliitto-konsernista.

Arvioinneissa tuotetaan kohdekohtainen palaute vesiensuojelusta, metsänuudistamisesta, energiapuunkorjuusta ja maisemanhoidosta. Lisäksi palautetta saadaan metsien virkistys- ja kulttuuriarvojen turvaamisesta puunkorjuussa ja metsänuudistamisessa.

Seuranta ja tulokset internetissä

Metsäkeskusten yhteyshenkilöt

Kysy lisää: Luonnonhoidon seurannan asiantuntija Martti Kuusinen,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9050, etunimi.sukunimi@tapio.fi

Lehdistötiedotteet:

Tilaa RSS-syöte