Sade hakkaa ikkunaan ja järven pinta velloo vaahtopäisenä. Rannan ohut jääkerros on mennyt pirstaleiksi. Tuuli painaa pihan mäntyjä uhkaavasti. Koivut sen sijaan eivät ole yhtä kovilla, kiitos lehdettömyyden. Sitten se tapahtuu: sähkö katkeaa ja valot sammuvat. Hetken kuluttua virta palaa katketakseen taas uudestaan. On Tapaninpäivä.

Minua alkaa vähän hirvittää, jos sähkö ei enää tule päälle. Porakaivosta ei saa vettä ilman sähköpumpun apua ja pakastimen sisältö alkaa sulaa. Kännykkä ei saa yhteyttä tukiasemaan. Matkaradiosta puuttuvat paristot, joten uutisia tai viranomaistiedotteita ei nyt sitten kuule kuin autoradiosta. Polttopuita kyllä riittää. Olin juuri lähdössä ostamaan paristoja huoltoasemalta, kun valot syttyvät. Pitkiä sähkökatkoja ei tälle kylälle onneksi tullut. Monilta suomalaisilta sähköt kuitenkin katkesivat päiväkausiksi Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamien tuhojen vuoksi.

Myrskyistä on opittu

2010 loppukesän myrskyjen jälkeen metsäkeskusten eli nykyisen Suomen metsäkeskuksen metsätuhovalmiutta kohennettiin. Nyt valtakunnallinen päivystys toimi loma-ajasta huolimatta. Myrskytuhojen hoito onnistui metsäpuolella mielestäni aiempaa paremmin, mutta kehitettävää on edelleen yhteistyössä viranomaisten ja etenkin sähköyhtiöiden kanssa.

Myös valmiutta ilmakuvauksiin on kehitetty merkittävästi. Vuonna 2010 kuvauksia teki puolustusvoimat, mutta kuvien laatu ja käyttökelpoisuus jäivät vaatimattomiksi eikä kuvia saatu kohtuuajassa niitä tarvinneille. Nyt vastuu luonnontuhojen kuvauksista on maanmittauslaitoksella. Maa- ja metsätalousministeriön päätös toteuttaa ilmakuvaukset Säkylän ja Huittisten seudulle syntyi nopeasti. Ilmakuvaus on kuitenkin erittäin vaikeaa tähän vuodenaikaan, sillä valoisa aika on lyhyt ja huono sää voi estää kuvaukset.

Myrskyinen tulevaisuus

Ilmastonmuutoksen yhtenä vaikutuksena pidetään sääolojen äärevöitymistä. Voimakkaiden myrskyjen todennäköisyys on kasvussa. Tällä kertaa leuto talven alku vaikutti puustovaurioihin. Maa oli sula ja märkä, puiden juuret eivät kestäneet tuulen voimaa ja puut kaatuivat juurineen.

Myrskytuhoja voidaan ehkäistä jossain määrin ennalta metsänhoidolla ja hakkuiden suunnittelulla. Erityisen tärkeää on hoitaa keskijännitteisten eli 20 kilovoltin avojohtoisten sähkölinjojen vierimetsät. Tällaisen linjan tunnistaa tavallisesti siitä, että lyhyiden puupylväiden varassa oleva orsi kannattelee kolmea lankaa. Näiden linjojen ns. johtokatu on kapea. Reunustavat puut yltävät hyvin linjalle, jos ne kaatuvat tai taittuvat tuulen tai lumen vuoksi. Taimikon ja nuoren metsän hoidosta huolehtimalla puusto saadaan järeytymään ja kestävämmäksi. Sähköturvallisuuden vuoksi linjan varren hakkuu on tehtävä yhteistyössä sähköyhtiön kanssa.

Kesän 2010 myrsky kulki läheltä omaa metsääni, muttei sattunut kohdalle. Huolehdin kuitenkin tuon myrskysuman jälkeen metsävakuutukseni ajan tasalle. Tapani- ja Hannu-myrskytkään eivät aiheuttaneet tuhoja muutamaa yksittäistä, kaatunutta puuta lukuun ottamatta. Metsävakuutus teki nyt olostani paljon levollisemman. Jos tuho olisi osunut pahasti omalle kohdalle, taloudelliset menetykset olisivat jääneet paljon pienemmiksi kuin vakuuttamattoman tai ns. ainaisvakuutuksella alimittaisesti vakuutetun metsän osalta. Nyt minulla on myös tuoreet paristot matkaradioon.

Kommentteja 0